Vietiin pikkuneiti syysloman kunniaksi ensimmäistä kertaa elokuviin. Hän näki mainoksen Muumit Rivieralla-elokuvasta ja niin kovin vakuutteli, että hän sen haluaa nähdä, joten lupauduttiin elokuviin. Mietin pitkään, että onko liian aikaista mennä elokuviin näin pienen kanssa. Charlotte jaksaa jo kuunnella tarinoita varsin keskittyneesti ja pitkiä aikoja, joten ajattelin, että voidaanhan me kokeilla. Ainahan sieltä leffasta pääsee pois, jos siltä tuntuu :).
Arvostelut eivät lupailleet mitenkään loisteliasta elokuvakokemusta. Itse sanoisin, että elokuva ei todellakaan yltänyt perusmuumien tasolle. Hauskat letkautukset puuttuivat ja hahmot eivät olleet omia itsejään. Esimerkiksi Pikku Myy oli melko hiljainen ja jäi taka alalle. Elokuva oli tylsähkö ja uskon, että kotona Charlottekaan ei olisi sitä samalla tavalla jaksanut seurata.
Charlotte nautti koko elokuvakokemuksesta aivan mielettömästi. Suuri ja pimeä sali, sekä kovat äänet eivät häntä pelottaneet. "Jätti-tv" oli aivan wow, ja samoin leffaeväät. Hän taisi nauraa enemmän mainoksille kuin itse muumileffalle, mutta katsoi silti nätisti koko elokuvan. Lopputekstien kohdalla hän huusi että ei halua lähteä kotiin ja katsotaan vielä lisää muumeja.
Täytyy kyllä vähän mainita muumielokuvan saamasta kritiikistä. En nyt ihan ymmärrä, että mistä tässä meuhkataan. Elokuva ei kuulemma monen kuluttajan mielestä ole sovelias lapsille, sillä muumipappa juo viskiä ja Niiskuneiti pelaa uhkapelejä kasinolla. Muumipappa juo viskiä ihan samalla tavalla kuin äiti ja isikin aina silloin tällöin lasillisen viiniä. Niiskuneitin kasinopelit on nähty monet kerrat muuallakin. Mielestäni ihan turhaa ylireagointia. Lapset eivät ajattele samalla tavalla kuin me aikuiset. Lapset eivät näe muumipappaa alkoholistina vaan muumipapan joka juhlii. Tuntuu, että tässä tehdään taas tikusta asiaa. Mielestäni monet Disneyn klassikkosadut ovat paljon raadollisempia. Ugh, olen puhunut ;).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti